31.3.1987

Kanne Orimattilan kihlakunnanoikeudessa

Karl ja Martta E ovat kertoneet, että Suomen Lähetysseura r.y. oli Orimattilan kihlakunnanoikeudessa 17.8.1983 valvonut testamentin heidän sisarensa, 14.7.1983 kuolleen Orimattilasta olleen Saimi E:n jälkeen. Edun saajiksi mainitussa testamentiksi nimetyssä asiakirjassa oli mainittu yhdistyksen lisäksi viisi henkilöä sekä Orimattilan seurakunta. Koska testamenttia ei ollut tehty laissa säädetyssä muodossa, Karl ja Martta E ovat vaatineet, että testamentti julistettaisiin pätemättömäksi.

Kihlakunnanoikeuden päätös 7.2.1984

Kihlakunnanoikeus on katsonut selvitetyksi, että Saimi E oli kuolinpäivänään 14.7.1983 kotonaan Orimattilan kunnan Viljamaan kylässä, huomattuaan sydänsairauteensa ottamiensa lääkkeiden jäävän tehottomiksi ja sen vuoksi odottaen kuolevansa, paikalla olleen ja testamentin valvontatilaisuudessa todistajana kuullun Ida H:n läsnä ollessa omakätisesti allekirjoittanut kanteessa tarkoitetun testamentin, joka oli ollut hänellä jo jonkin aikaa valmiina koneella kirjoitettuna. Välittömästi ennen testamentin allekirjoittamista Saimi E oli puhelimitse keskustellut testamentista sen valvontatilaisuudessa myös todistajana kuullun Toini K:n kanssa. Testamentin tekijä sen allekirjoitettuaan ja Ida H olivat välittömästi puhelimitse yrittäneet saada paikalle toisen todistajan saamatta kuitenkaan yhteyttä sopivaan henkilöön ennen kuin Saimi E oli paikalla kuollut.

Sen vuoksi ja koska testamenttiasiakirjasta oli katsottava käyvän ilmi sen tekijän tahto, vaikkakaan hän ei ollut sitä omakätisesti kirjoittanut vaan ainoastaan allekirjoittanut, ja kun hän yrityksistä huolimatta ei ollut saanut paikalle toista todistajaa ennen kuolemaansa ja kun näillä perusteilla testamenttia oli perintökaaren 10 luvun 3 §:n nojalla pidettävä pätevänä, kihlakunnanoikeus on hylännyt kanteen.

Kouvolan hovioikeuden tuomio 28.8.1985

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi Karl ja Martta E olivat saattaneet jutun, on lausunut seuraavaa.

Testamentin valvontatilaisuudessa todistajana kuultu Toini K on kertonut, että hän oli 12 vuotta aikaisemmin ensi kertaa keskustellut Saimi E:n kanssa testamentin tekemisestä ja että todistajan heinäkuun lopulla 1982 Saimi E:n kanssa käymien keskustelujen perusteella oli laadittu testamentista konsepti, jonka todistaja oli kirjoittanut koneella puhtaaksi ja lähettänyt Saimi E:lle tarkistamista varten. Saimi E ei ollut kuitenkaan allekirjoittanut testamenttia, koska hän oli kokenut testamentin allekirjoittamisen kuin olisi sanellut omaa kuolemaansa. Testamentin allekirjoittaminen oli tapahtunut vasta 14.7.1983 eli Saimi E:n kuolinpäivänä kihlakunnanoikeuden päätöksestä ilmenevällä tavalla. Todistajina kuullut Toini K ja Ida H ovat yhtäpitävästi kertoneet, että testamentti oli vastannut Saimi E:n viimeistä tahtoa.

Hovioikeus on, kuten kihlakunnanoikeus, katsonut, että Saimi E oli ennen kuolemaansa sairastamansa sydänsairauden vuoksi estynyt tekemästä testamenttia perintökaaren 10 luvun 1 §:ssä säädetyllä tavalla. Saimi E:n oli näytetty allekirjoittaneen testamentin ja merkinneen päiväyksen siihen omakätisesti siten kuin saman luvun 3 §:ssä tarkoitettiin. Sillä seikalla, ettei tekstiä ollut kirjoitettu omakätisesti, ei ollut, kun testamentti oli kuitenkin laadittu Saimi E:n aikaisemmin laadituttaman konseptin perusteella ja testamentin oli näytetty vastaavan Saimi E:n todellista tahtoa, merkitystä testamentin pätevyyden kannalta. Mainituilla ja muuten kihlakunnanoikeuden päätöstä ilmenevillä perusteilla hovioikeus on jättänyt kihlakunnanoikeuden päätöksen lopputuloksen pysyväksi.

Karl ja Martta E on velvoitettu yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Lähetysseura r.y:n ja sen myötäpuolten yhteiset vastauskulut hovioikeudessa 1.000 markalla.

Perustelut

Saimi E ei tosin ole omakätisesti kirjoittanut itse allekirjoittamaansa, hänen testamenttinaan valvottua asiakirjaa eikä se siten hänen omakätisestä päiväyksestään ja allekirjoituksestaan huolimatta vastaa perintökaaren 10 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitettua omakätisesti kirjoitettua ja allekirjoitettua testamenttia. Hän on kuitenkin kertonut läsnä olleelle Ida H:lle tuon asiakirjan sisältävän hänen testamenttinsa sekä H:n läsnä ollessa puhelimessa ilmoittanut Toini K:lle, että testamentti, jonka sisällön K tunsi, edelleen vastasi hänen viimeistä tahtoaan. Saimi E on siis suullisesti antanut samanaikaisesti kahdelle todistajalle asiallisesti samaa tarkoittavan tiedon siitä, miten hänen jäämistönsä oli jaettava. Tämä tieto on ollut varmuudella selvitettävissä hänen allekirjoittamastaan asiakirjasta. Vaikka K ei ole ollut henkilökohtaisesti Saimi E:n luona saadessaan mainitun tiedon eikä E:n siten voida katsoa tehneen myöskään suullisena pätevää testamenttia, on E:n testamentti kuitenkin alempien oikeuksien ratkaisuista ilmenevissä olosuhteissa ja selostetuin tavoin tehtynä rinnastettavissa perintökaaren 10 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin testamentteihin ja siis hätätilatestamenttina pätevä.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta. Karl ja Martta E velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan Suomen Lähetysseura r.y:lle ja sen myötäpuolille yhteisesti korvaukseksi näillä vastauksen antamisesta täällä olleista kuluista 1.000 markkaa.